Tiedän ihmisiä, joilla on uskostaan huolimatta jäänteitä joistain peloista. Ehkä sellaisista peloista, joita he eivät ole koskaan kohdanneet aiemmassa elämässään. Ehkä heitä on vain peloteltu tai sitten ei sanottu sanaakaan. Järjenvastaisia pelkoja.
Jumala antakoon anteeksi jos kirjoitan nyt jotain väärin ja pyyhkiköön sen pois teidän mielestänne. Olen miettinyt voisiko erityisesti aiheettomilla peloilla olla jokin tapa saada meidät riippuvaisemmiksi Jeesuksesta?
Sanotaan, että Jeesus tulee kuin varas yöllä ja meidän pitää olla valmiit. Meidän pitää olla uskossa valmiit. Entä jos tulee varas yöllä tai pelkää sellaista? Mistä ihminen tietää mitä on sallittua tehdä? Mitä jos ihmisellä on perhe? Saako hän fyysisesti tehdä mitään? Olen keskustellut tästä uskovien kanssa. Olen saanut mm. vastauksen, että joku voisi ampua varasta käteen jos tämä olisi aseistettu. Oma käsitykseni on, että mikäli suhde Herraan Jeesukseen on elävä ja kirkas niin ihminen voi saada Pyhän Hengen kautta suorasti tai epäsuorasti neuvoja mitä sellaisessa tilanteessa tulee tehdä mikäli ko. ihmisen ei ole aika lähteä maan päältä vielä silloin.
Tämä on kuitenkin jäänyt kysymysmerkiksi ja keskustelisin siitä mielelläni keskeneräisellä keskustelupalstallamme, mikäli joku sinne viitsisi rekisteröityä. 
En kuitenkaan halua, että keskustelu käytäisiin viestien alla anonyymeinä kommentteina. Ymmärrän, jos joku haluaa käyttää valheellista nimeä jostain syystä Internetissä, uskon, että hänen kirjoituksensa paljastaa ennemmin tai myöhemmin hänen todelliset tarkoitusperänsä, mikäli ne eivät ole niin viattomat kuin ihmisellä ne nyt voivat olla yleensäkin. Jos joku siis haluaa käyttää valheellista nimeä keskustelupalstalla en katso ylläpitäjänä sitä tärkeimpänä asiana vaan sitä, mitä tämä kyseinen henkilö puhuu ja puhuuko hän sydämestään.
Takaisin aiheeseen. Usein tämä on jäänyt minulle kysymysmerkiksi. Olihan Suomen sodassakin mukana uskovaisia ja olen lukenut siitä. Jeesus saattoi kertoa heille Pyhän Henkensä kautta mitä kautta kannattaa palata, sillä reitti oli miinoitettu… Joku toinen ei selvinnyt. Tuon uskovan aika ei ollut lähteä vielä silloin. Varmaankin siksi, että saisimme kertoa nyt hänen kokemuksestaan.
Olen kuullut tilanteista, joissa joku hyökkää uskovaisen kimppuun ja tämä huudahtaa: “Pysähdy Jeesuksen Kristuksen nimessä.” Hyökkääjä on pysähtynyt. Tilanteita ja variaatioita näistä voi olla monia, mutta varmaankaan yhtä ja ainoaa oikeaa tuskin on.
Mikäli perheessä vain mies herää ja joku astuu asuntoon, niin on varmasti jo jokin syy miksi Jumala sallii tuon henkilön asuntoon päästä? Tilanteesta voidaan selvitä monin eri tavoin, mutta uskovaisellekin selviytymistapoja on monia. Sodassa jotkut taistelivat rukoillen ja jotkut nukkuivat pois rukoillen. En tiedä mitä kaikkia eri mahdollisuuksia tuosa tilanteessa voi olla.
Se minkä me ihmisinä näemme mahdottomina voi olla meille uskovina mahdollista. Kunhan olemme valmiit. Valmiina olemisella en tarkoita jatkuvaa fyysistä hereillä oloa vaan hengellisen tilan valmiutta. Kukin meistä, minä mukaanlukien kysyköön Jeesukselta: Mikä minun hengellinen tilani on?
